Tänään tuli kotiin uusin 'hankintani', eli Pulizer-voittajateos, Art Spiegelmanin MAUS. Kyseessä on täysin tositapahtumiin perustuva sarjakuvakertomus Spiegelmanin isästä joka selviytyi Auschwitzin keskitysleiriltä. Kokoelma on eräs maailman kuuluisimpia holokaustikertomuksia.
Itse teos on taitavasti ja mielenkiintoisesti rakennettu ja kerrottu. Kuten ylläolevasta kansikuvasta saattaa havaita, eri 'ihmisrodut' on piirretty eri eläimiksi; juutalaiset ovat hiiriä, saksalaiset kissoja, puolalaiset sikoja, ranskalaiset sammakkoja ja jenkit koiria ja muunkinlaista symboliikkaa on havaittavissa jatkuvalla syötöllä. Tarina alkaa keskushenkilö Vladek Spiegelmanin myöhäisnuoruudesta ja käsittää vuosikausien pakoilua mm. ghetoissa, keskitysleirille 'joudutaan' vasta vhän yli kirjan fyysisen keskivälin. Välillä hypätään takaisin nykyaikaan (no, jonnekin 1970-luvulle päin) jossa Art haastattelee isäänsä projektiaan varten sekä mietiskelee elämää(nsä).
En kyllä tiedä mitä muuta haluan tai edes pystyn sanomaan Mausista... Teos jotenkin turrutti minut kun sen ensi kertaa luin viime kuussa. Olen kyllä kansanmurhista tiennyt koko elämäni ajan ja niistä lukenutkin opintojani varten pääasiallisesti... Silti, sarjakuva on kyllä tässä mielessä voimakkain ilmaisumuoto visuaalisuutensa ansiosta. Mutta ei ne kuvat, vaan todellisuus... Tässä on kyseessä niin monta eri asiaa mitä on vaikea käsitellä; ihmisen pahuus vieraita kohtaan, ihmisen pahuus omia kohtaan, massakäyttäytyminen, nationalismi ja natsismi... viha, aivopesu.. hyvä ja paha. Kuinka jatkuvaa tämä prosessi on, nykyäänkin, vain eri mittakaavoissa. Jos niinkään.
Näitä asioita ei tietenkään tee koskaan mieli ajatella, ainakaan mikäki eläminen rajoittuu turvalliseen hyvinvointivaltioon, silloin siihen ei välttämättä tule edes aihetta. Mutta todellisuus on se että pahuutta on olemassa, ja minusta on hienoa että Spiegelman on saattanut isänsä uskomattoman tarinan julkisuuteen meitä muistuttamaan menneistä, ja ihmisen muuttumattomasta luonnosta. Suosittelen kaikille, ja toivoisin peräti tätä pakolliseksi luettavaksi vaikkapa lukioiden historiankursseille.
No comments:
Post a Comment