Saamme täällä Lontoon tuntumassa nauttia erittäin kauniista kevätsäästä juuri parhaimmillaan. Vaikka 'kesäpuissa' ei olekaan vielä lehtiä niin lämpöasteita on silti 15 ja mieli tekisi lähteä piknikille ihanien kavereiden ja kitaroiden kanssa. Valitettavasti minun ja kavereidenkin elämässä vallitsee kuten yleensäkin mahdoton stressi koulutöiden suhteen, ja vaikka se onkin hiukan helpottamassa niin sisätiloissa on pakko pysytellä, ja nenä kirjassa. Alhaalla kuva kriketinpeluusta koulumme päärakennuksen edustalla. Kuva otettu mahtavalla kännykälläni.
Sain eilen illalla valmiiksi valtavan tärkeän esseen Euroopan Parlamentista, jonka kävin palauttamassa tänä aamuna ennen luentoja. Kärsin sen parissa lähes kaksi viikkoa, joten loppuvaiheessa tuli jo sellainen fiilis ettei millään muulla ollut enää merkitystä. Luentojen jälkeen etsin ystäväni Meeran kanssa kirjastosta uusia kirjoja entisten tilalle, sillä meillä on annettavanamme esitelmä Euroopan Union ulkopolitiikasta yihuomenna. Kotimatkalla poikeesin Maantiedon tiedekunnan toimistoon josta sain tietää saaneni 'B':n erittäin tärkeästä Vihreä Revoluutio-esseestäni (joka ei koske mitään hippijuttuja kuten nimike voi antaa ymmärtää - en vain yksinkertaisesti tiedä mikä se on suomeksi! Kyse on kuitenkin viljojen geenisestä muuttelusta sadon kattavuuden lisäämiseksi). Olin hiukkasen pettynyt mutta toisaalta tän esseen kirjoitukselle pyhittämäni aika silloin helmikuun puolella oli lähes kokonaan viety minulta pois; sain hetken ajaksi kokopäivätöitä, ystävänpäivää piti juhlistaa poikaystävän kanssa (huom! Täällä ei juhlitakaan ystävyyssuhteita kuten Suomessa. Mielestäni vallan valitettavaa!) ja eräs ihana ruotsalaisen ystäväni jota en ollut nähnyt sitten vuoden 2003 tuli käymään. Niin että koitan tässä pysyä realistisena! Alla; kofeiinitonta kahvia tai marjojen makuista yrttiteetä, airways-purkkaa (joka muuten toimii tehokkaammin kuin Strepsils nuhan aikaan) sekä kymmenittäin kirjoja; siitä on minun kevääni tehty!
Parlamentti-esseelle uhrasin sitten paljonkin. Viikonloppuna olisi näes pidetty jokavuotuiset 'tanssijaiset' ja palkintogaala yliopistomme urheilijoille ja urheiluseuroille jossa nautitaan illallinen shamppanjoineen ja iltapukuakin olisi saanut pitää. Kaikenkukkuraksi minut oli pistetty ehdolle jonkin palkinnon saajaksi, koriksesta tietenkin vaikka yksityiskohdat ovatkin vähän hämäränä. No, kauteni rikkonaisuuden takia tiesin etten tulisi mitään voittamaan, ja koska pääsylipun (oi kyllä vaan, eihän tämä ilmainen tapahtuma voi olla) uuden iltapuvun ja kampaamoreissun (juurikasvuni on hirveä, en todellakaan olisi voinut mennä tilaisuuteen ilman uusia raitoja) yhteiseksi hinnaksi olisi tullut niin monta mansikkaa että päätin viisaasti jäädä kotiin esseetä kirjoittamaan. Olen jo sitä paitsi vuoden ajan säästänyt ensi kesän übermatkaa varten joten tämä olisi sotinut periaatteitakin vastaan. Myöskin, olen tällä hetkellä hiilari- ja sokerilakossa joten tuskin olisin voinut edes nauttia menuun antimia, ja ilman alkoholia ei moisia tapahtumia moisessa jock-seurassa kestä! Olenhan kuitenkin vääriin ympyröihin eksynyt humanisti! (...Ja silti oon vähän kade niille jotka sinne pääsi!)
No comments:
Post a Comment